Matka on tärkein

Kuvataidekasvattajana tärkeintä on olla läsnä, kuunnella, kannustaa ja kehua. Voin tukea taidekasvatuksen keinoin lapsen ja nuoren itsetunnon kehittymistä, ilon löytämistä läheltä, oman taiteellisen polun vahvistumista ja yhdessä tekemisen taitoja. Jälkimmäiseen tiivistyy jotain hyvin oleellista; taidekasvatus on yhdessä tekemistä, prosessin kautta oppimista, oivalluksia ja iloa. Parhaimmillaan taiteen avulla opitaan itsestä ja toisistamme,  opitaan arvostamaan ja kunnioittamaan omaa elinympäristöä ja löytämään kauneutta läheltä.

Positiivisella pedagogiikalla on myönteisiä vaikutuksia. Kun uskaltaa kokeilla, erehtyä, oppia ja löytää turvallisessa ilmapiirissä, voi päästä oman luovuuden äärelle. Kasvattajana haluan kannustaa rohkeaan, pitkäjänteiseen, prosessinomaiseen työskentelyyn omien kiinnostusten parissa. Kehujen kera. 

Sen lisäksi, että oppii monipuolisesti taiteen eri tekniikoita perusasioita kunnioittaen, pääsee toisinaan suurempien kysymysten äärelle. Silloin voi syntyä kauaskantoista luottamusta omiin kykyihin, toisiin ihmisiin ja koko ympäröivään yhteiskuntaan. Oman, upeimman taiteen kautta.